Arkistojen aarteita

Nefan verkkosivut ovat uusiutuneet ja muuttaneet moneen kertaan. Tänne lisätään erinäisiä historiapläjäyksiä ja (opiskelija)kulttuuriperintöä.

KUMU-tutkinto-ohjelman opetus siirtyy Kokkolan kampukselle

Tiedote Julkaisuvapaa 1.4.2021

Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa -tutkinto-ohjelman opetus käynnistyy elokuussa 2021 Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa. Jyväskylän yliopiston koronalinjausten mukaisesti opetusta järjestetään syyslukukaudella vuorotteluperiaatteella. Opintojaan aloittavat sekä jatkavat opiskelijat pyritään huomioimaan tasapuolisesti järjestämällä kontaktiopetusta kahdessa toimipisteessä.

Historian ja etnologian laitos päätyi pitkällisten neuvottelujen jälkeen päätökseensä, jossa turvataan lähiopetuksen järjestäminen syksyllä mahdollisimman väljissä tiloissa ja vertaisoppimista lisäävää pienryhmätyöskentelyä tukien. Historian opiskelu jatkuu syyslukukauden ajan Seminaarinmäen kampuksella sijaitsevassa Historica-rakennuksessa, ja keväällä 2022 historian opiskelijat jatkavat opintojaan Kokkolassa. KUMU:n jatkavat opiskelijat vuorostaan opiskelevat kevätlukukauden 2022 Jyväskylässä.

KUMU-tutkinto-ohjelman yllättävää muuttoa Kokkolan yliopistokeskus Chydeniukseen suunnitelleen työryhmän puheenjohtajan, koulutuspalvelujohtaja Päivi Sillin mukaan päätökseen vaikutti historian ja etnologian oppiaineiden henkilökunnan välinen pitkällinen kädenvääntö opetustiloista: ”Dosentit siellä jatkoilla ähelsivät naama punaisena, mutta lopulta toinen heistä taipui.”

Etnologian, antropologian ja kulttuuripolitiikan ainejärjestö Nefa-Jyväskylä ry suunnittelee kesäaikaisena tempauksena runokeruumatkojen hengessä toteutettavaa patikointimatkaa Jyväskylästä Kokkolaan. Matkalla kunnioitetaan kansatieteilijöiden ja perinteenkerääjien tekemää valtavaa työtä, ja tallennetaan nykyperinnettä reitin varrelta. ”Onhan sitä ennenkin muutettu”, toteaa etnologian pääaineopiskelijana aloittanut Untamo Kivijalka.

KUMU tulee, oletko valmis?

9.12.2018 kirjoittaja Nefa JKL ry  

Ensi syksynä 2019 käynnistyy uusi tutkinto-ohjelma KUMU eli Kulttuurit ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa. KUMU:ssa yhdistyvät niin etnologia, antropologia kuin kulttuuripolitiikka. Tutkinto-ohjelma on perustettu vastaamaan haasteeseen, jonka nopeasti muuttuva maailma esittää perinteiselle kulttuurien tutkimukselle. 

KUMU tutkii kaikenlaisia ihmisiä, yhteisöjä ja kulttuureita etnologian, antropologian ja kulttuuripolitiikan näkökulmista. KUMU:sta valmistunut on kulttuuristen, yhteiskunnallisten ja poliittisten ilmiöiden asiantuntija. Hän voi työllistyä kotimaisiin ja kansainvälisiin organisaatioihin, järjestöihin, yrityksiin, museoihin ja arkistoihin sekä enenevissä määrin maahanmuuttoon ja hallintoon liittyviin tehtäviin. Monet työskentelevät tutkijoina, toimittajina tai opetus- ja viestintäalalla. 

Lisäksi KUMU:ssa on tarkoitus ottaa alumnit aiempaa tiiviimmin mukaan opetukseen.

Mitä etnologia ja antropologia on?

Syksyllä 2017 etnologian oppiaine muuttui etnologian ja antropologian oppiaineeksi. 

Etnologi tutkii arkielämän kulttuuria ja sen muutosta. Etnologia on laaja-alainen tieteenala, joka yhdistää kansatieteen, folkloristiikan ja enenevässä määrin myös antropologian näkökulmia. Etnologia on perinteisesti painottunut Suomen ja sen lähialueiden ja antropologia puolestaan kaukaisempien kulttuurien tutkimukseen. Tänä päivänä näiden oppiaineiden rajat ovat kuitenkin liudentuneet niin, että antropologit voivat tutkia omaa kulttuuriaan ja etnologit vieraita kulttuureja. 

Etnologit ja antropologit tulkitsevat inhimillistä kulttuuria kenttätyön menetelmin ruohonjuuritasolta käsin. Näiden oppiaineiden ainutlaatuisuus piilee niiden teoreettisissa näkökulmissa ja menetelmissä, jotka kattavat haastattelut, osallistuvan havainnoinnin, tekstiaineistojen analyysin, kriittisen ja holistisen lähestymistavan sekä kontekstualisoinnin. Tutkimuskohteita pyritään aina tarkastelemaan laajempaa kulttuurista taustaansa vasten. 

Jyväskylän yliopiston etnologian oppiaineessa tutkitaan niin etnisyyttä, uskontoja, sukupuolijärjestelmää, muistitietoa, kulttuuriperintöä ja ideologioita kuin teknologian käyttöä ja merkityksiä, maahanmuuttoa, kansainvälisiä kehityskysymyksiä ja sosiaalipalveluja Suomessa. Etnologin tutkimuskohteet voivat sijaita Suomessa tai ulkomailla. Näkökulmissa painottuu tutkimuksen yhteiskunnallisuus. Suomen ja sen naapurimaiden lisäksi Jyväskylän yliopiston etnologian tutkimus suuntautuu nykyään myös Etelä-Aasiaan ja Afrikkaan. Myös etnologian ajallinen ulottuvuus on laaja: tutkimusta voi tehdä historiallisista aiheista tai keskittyä nykyaikaan. Jyväskylän yliopiston etnologiassa korostuu tutkimuksen yhteiskunnallinen ulottuvuus. Monet oppiaineen tutkimushankkeista pyrkivät löytämään vastauksia ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. 

Etnologit ja antropologit työllistyvät muun muassa museo- ja arkistoalalle, maahanmuuttoon liittyviin tehtäviin, kansainvälisiin ja kotimaisiin järjestöihin sekä yrityksiin. Etnologiasta valmistuneet työskentelevät esimerkiksi seuraavilla nimekkeillä: tutkija, museoamanuenssi, museotoimenjohtaja, yksilövalmentaja maahanmuuttajille, tohtorikoulutettava, toiminnanjohtaja, suunnittelija (kansainväliset asiat), toimittaja, lasten osallisuussihteeri, ohjaaja (vastaanottokeskus), tuottaja, asiakkuuspäällikkö (kehitysyhteistyön sektori) sekä kouluttaja (maahanmuuttajatyö). Nimikkeet on poimittu vuonna 2011 tehdyn työllistymiskyselyn vastauksista. 

Historian ja etnologian laitoksen verkkosivut 25.1.2017 

Nefan lyhyt haalarihistoriikki

1970-1980 -luku 

 Nefa-Jyväskylä perustettiin vuonna 1973 ja syksyllä 1983 hallitukselle tuli ehdotus Nefa-Jyväskylä t-paidoista. Idea hyväksyttiin kokouksessa ja hallitus laittoi pystyyn painokuvan suunnittelukilpailun. Näitä paitoja tilattiin pöytäkirjojen mukaan ainakin keväällä 1987 ja paitoja koristeli vesilintu-logo, mikä löytyi myös 1970-luvun Nefa-Jyväskylän jäsenkortista. 

1990-luku 

 Vuonna 1997 Nefa päätti järjestää uusille opiskelijoille haalari-infon ja samana vuonna keskusteltiin suunnitteilla olevien Nefan haalarimerkkien, yms. tuotteiden hankkimisesta. Samalla keskusteltiin Nefa t-paitojen hankkimisesta ja niistä sekä haalarimerkeistä lopulta kerättiin tarjouksia. Kokouksessa pohdittiin sammaleenvihreää t-paitaa, jonka hihassa vaakalla olisi Nefan ”pingviini-logo ja teksti Nefa-JKL”. 

Vuonna 1998 Fuksit olivat t-paidoista huolimatta, innokkaita hankkimaan haalareita. Saman vuoden pöytäkirjojen mukaan haalareita oli ainakin kerran jo hankittu ainejärjestölle tähän mennessä. Vuoden lopussa hankittiin lisää t-paitoja ja haalarimerkkejä sillä edelliset olivat kadonneet Nefa-kabinetin siivouksen yhteydessä. Haalarimerkit olisivat samanväriset kuin t-paidat. Vuonna 1999, Nefa-Jkl päätti ettei hanki enää paitoja varastoon ja lähetti Turun Nefalle paitoja kiitokseksi kutsusta heidän 30-vuotisjuhliin. 

2000-luku 

 Vuonna 2005 Nefan haalarimerkit olivat jo loppumassa ja päätettiin järjestää uuden merkin suunnittelukilpailu. Myös kangaskasseja on joskus myyty ja seuraavana vuonna tilattiinkin jopa 100 kpl Nefan kangaskasseja. 

2010-luku 

 2010 vuoden fuksien keskuudessa oli puhetta haalareiden hankkimisesta mutta asia jäi keskustelun asteelle, sillä Nefa ei ole ”ikinä oikein omaksunut yliopiston haalariperinnettä” ja vanhoja opiskelijoita ei edes kiinnostanut haalareiden hankkiminen. 2011 Fuksit olivat kyllä niin halukkaita hankkimaan haalareita että nostivat asiasta kunnon keskustelun ja kävivät jopa hallituksen kokouksessa pyytämässä lupaa Nefa-logon käyttämiseen. Silloinen puheenjohtaja oli vakuuttanut ettei Nefalla todennäköisesti ole ikinä ollut haalareita ja niinpä fuksit alkoivat pohdiskelemaan haalareiden väriä. Hankkimisvaiheessa oli puhetta esim. ruskeista ja harmaista haalareista, mutta lopulta 2011 fuksit päätyivät fuksian värisiin haalareihin. Fuksit voittivat Perso-Martin tittelin olemalla erittäin persoja haalareille! 

Saman lukuvuoden keväällä kansatieteenpäivien kahvituksen yhteydessä haalarikeskustelu nousi taas pintaan ja eräältä jatko-opiskelijalta saatiin tietää, että Nefalla oli ollut joskus aikoinaan sammaleenvihreät haalarit Ranan sammakko-logolla. Vuoden 2012 hallitus päätti, että Nefa aikoo vihdoinkin omaksua haalarikulttuurin ja järjesti haalareiden värikilpailun. Vaihtoehtoina oli sammaleen vihreä, vaalean violetti ja fuksia. Yhden äänen erolla sammaleen vihreä päihitti fuksian ja uudet haalarit alettiin tilata. Koska vihreitä haalareita oli jo toisella ainejärjestöllä, päätettiin etsiä liike joka myisi juuri sammaleen vihreän värisiä haalareita. Muuten puhetta oli myös vihreä/fuksia -värisistä haalareista. Ensimmäiset haalarit tilattiin keväällä 2013. Haalarimerkit seurasivat perässä seuraavana syksynä. Hallitus päätti hankkia perus logolla olevia haalarimerkkejä ja eniten ääniä sai siniset haalarimerkit. Nefan keskuudesta löytyy myös sellaisia, jotka edelleen haaveilevat vihreistä viitoista… 

(HC, 2013)

Sivuainetietoa

Sivuaineista on siirrytty vapaasti valittaviin opintoihin, mutta esimerkkeihin kannattaa tutustua

Tietoa sivuaineista 

Nefa-Jyväskylällä on ollut tapana järjestää syksyllä sivuaineinfon yhdessä Tosineen ry:n kanssa. Moneen sivuaineinfon vuoksi, on vuodesta 2014 lähtien päätetty keskittymään ainoastaan laitoksen ja tutoroiden järjestämään yhteiseen sivuaineinfoon uusille opiskelijoille. Info järjestetään jo syyskuun ensimmäisellä viikolla. Jos on kiinnostusta vanhempana opiskelijana osallistua joko puhujana tai yleisönä, ota yhteyttä vuoden tutoriin! 

Jyväskylän yliopistossa sivuaineopiskelu on suhteellisen rentoa, sillä vapaita sivuaineita on yli 40 kappaletta. Valittavana on valtava massa mitä erikoisempia ja erilaisempia oppiaineita, mikä usein aiheuttaa etnologian opiskelijalle päänvaivaa. Mitä juuri SINUN kannattaisi opiskella? Tähän kysymykseen ei ole kenelläkään selkeää vastausta. Mutta päätöksiä tehdessä kannattaa kiinnittää huomiota muutamiin seikkoihin: 

• Kaikkia sivuaineita ei tarvitse valita ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Fuksivuosi on täynnä puuhaa ja touhua oman oppiaineen ja muiden opiskelijoiden kanssa, joten aikataulut tulevat olemaan hyvin rikkonaisia monelle opiskelijalle. Sivuaineiden miettiminen jää usein taka-alalle, eikä se mitään, mutta fuksivuosi on myös erinomainen tilaisuus kokeilla luentosurffailua tai erilaisten sivuainevaihtoehtojen peruskursseja. KOKEILE. Ensimmäisenä vuonna sinulla on siihen hyvin aikaa. Kirjoita ylös kaikki sinua mahdollisesti kiinnostavat sivuainevaihtoedot, jonka jälkeen kirjoita ylös ne joista kokisit olevan hyötyä työllistymisen kannalta. Kokeile erilaisia peruskursseja tai käy kuuntelemassa sekalaisia luentoja kuunteluoppilaana ja tee päätöksesi niiden pohjalta. Näin sinulla jää hyvin ensimmäisenä opiskeluvuonna tehdä ahkerasti etnologian kursseja, sekä aloittaa kieliopinnot haluamastasi kielestä, erityisesti jos olet lähdössä vaihtoon opintojesi aikana. 
• Mitä juuri sinä haluaisit tehdä työksesi? Sivuaineiden valinnassa kannattaa aina muistaa vanha kunnon työllistyminen. Jossain vaiheessa sinun odotetaan ansaitsevan rahaa tutkinnollasi ja se kannattaa pitää aina mielessä. Jos et osaa nimetä mitään selvää unelma-ammattia, ei se mitään, samaa potee varmasti 90% humanisteista. Mieti sen sijaan, mitä ET haluaisi tehdä. Tämä varmasti rajaa pois jo paljon sivuainevaihtoehtoja. Mieti sen jälkeen mitä olet tehnyt kesätöissäsi, oliko niissä jotain sellaista elementtiä mistä erityisesti nautit? Tarjoaisiko yliopisto jonkinlaisia valmiuksia olla parempi juuri siinä asiassa? Onko sinulla akateemisia intohimoja vai haluatko heti valmistumisen jälkeen pois skenestä? Kysymyksiä on lukemattomia, tärkeintä on että mietit itse missä haluaisit olla hyvä ja mistä voisit hyötyä tulevassa työssäsi. Jos olet jo useamman vuoden opiskellut, muttet ole varma alavalinnastasi, kannattaa kokeilla esimerkiksi työharjoittelua kyseisellä alalla jos se auttaisi kohdentamaan sivuainevalinnat paremmin. 
• Suunnittele, suunnittele, suunnittele. Hyvän opintosuunnitelman teko vähintään kerran vuodessa on avain menestykseen. Jokainen syksy kannattaa aloittaa kynä toisessa kädessä ja paperi toisessa kädessä, jonka jälkeen niitä yhdistelemällä synnytetään sen vuoden hops (henkilökohtainen opintosuunnitelma). Jos jokin sivuaine ei tuntunutkaan hyvältä ratkaisulta, suunnitelma on aina päivitettävä uuteen uskoon ja tilalle valittava uusia kursseja. Kuinka tylsältä se kuulostaakin, suunnitelmallisuus vain toimii yliopistossa. 

Seuraava askel on itse sivuaineiden valinta. Etnologiaa opiskelevilla on usein ongelmia valita sivuaineitaan, sillä meille hyödyllisiä muita oppiaineita on vaikea kategorisoida. Etnologiksi opiskeleva voi käytännössä opiskella sivuaineenaan mitä vaan, sillä meiltä valmistuvat voivat työllistyä erittäin monipuolisiin työtehtäviin. Toiset opiskelevat humanistisia ja yhteiskuntatieteellisiä aineita, toiset kauppatieteitä tai tietotekniikkaa. Ensimmäisenä on kuitenkin hyvä tutustua yliopiston nettisivujen vapaiden sivuaineiden listaan, oppiainelistaan sekä sivuaineoppaaseen. Jos näistä ei ole apua, kannattaa tutustua sivun alaosaan kerättyihin sivuaineyhdistelmäesimerkkeihin. Kannattaa kuitenkin muistaa että sivuaineiden valinnassa ei ole koskaan ainoaa ja oikeaa tai parasta yhdistelmää, sillä jokainen opiskelija on aina oma tapauksensa. 

Esimerkki 1: Liisi Lukija – haaveilee tutkijan urasta. 

• kieliopinnot + vaihtoonlähtö tukevat hyvin akateemista uraa. Samaten opetus- ja luennointikokemuksesta on hyötyä, joten pedagogiikkaa kannattaa harkita. 
• muut sivuaineet vapaasti valittavissa kiinnostavien tutkimusalojen mukaisesti, esim: historia, sukupuolentutkimus, filosofia, kansantaloustiede, kirjallisuus… 
• tärkeää: panosta pääaineopintoihisi jos aiot tutkijaksi etnologiasta. Pyri mukaan oppiaineen projekteihin, keskustele haaveistasi professoriesi kanssa ja tartu hyviin tilaisuuksiin kartuttaa osaamistasi jo ennen valmistumistasi. 

Esimerkki 2: Janne Journalisti – haaveilee toimittajan urasta. 

• journalistiikka, historia, puhe- tai yhteisöviestintä 

• muut sivuaineet kiinnostuksien mukaisesti, esim: kirjallisuus, kansantaloustiede, sukupuolentutkimus, yhteiskuntapolitiikka, valtio-oppi, filosofia, taidehistoria, tilastotiede… 
• tärkeää: kirjoita paljon ja niin usein kuin vain mahdollista! Panosta kesätöihin ja hanki alan kokemusta jo opiskeluaikana. Kirjoita jokaiseen Untamon numeroon tai tarjoa artikkeleitasi Jylkkäriin. 

Esimerkki 3: Maiju Museomamma – haaveilee töistä kulttuuriperinnön säilyttämisen parissa. 

• museologia (mieluiten perus- ja aineopinnot, jolloin saa täyden hyödyn ja kaksi työharjoittelua) 
• hyödyllisiä ovat: historia, taidehistoria 

• särmää työnhaussa voivat antaa: taloustieteet (esim. Basic business studies), tietotekniset opinnot, kieliopinnot (erityisesti ruotsi, saksa tai venäjä englannin lisäksi) 
• erilliseksi maisteriohjelmaksi voi harkita Arkistonhallinnan maisteriohjelmaa nyk. aineistonhallinnan moduuliopintoja, jos arkistotyö kiinnostaa enemmän. 
• tärkeää: ota työharjoitteluista kaikki hyöty irti! Tee etnologian työharjoittelu ensin, sillä se on pidempi kuin museologian harjoittelut ja siihen voi saada helpommin rahallista tukea laitokselta tai työnantajalta (paikasta riippuen). Muista että harjoittelutukihaku on vuoden alussa! 

Esimerkki 4: Matti Maailmanmatkaaja – haaveilee töistä ulkomailla/kehitysyhteistyössä/maahanmuuttajien parissa. 

• kieliopinnot, opiskelijavaihto ulkomailla (esim. Afrikassa, Lähi-idässä tai Aasiassa), kansainvälinen työharjoittelu, kansantaloustiede… 

• kiinnostuksen mukaisesti Intercultural studies, Asia studies, avoimen yliopiston opintoja (Jyväskylän kesäyliopiston kautta voi opiskella Helsingin yliopiston avoimen kehitysmaatutkimusta alennettuun hintaan), suomi vieraana kielenä, yhteiskuntapolitiikka, aikuiskasvatus, puheviestintä… 
• erilliseksi maisteriohjelmaksi voi harkita Development and International Cooperation. 
• kannattaa harkita MoKO-todistuksen (Monikielinen kulttuurienvälinen osaaminen) hankkimista Kielikeskukselta! Vaatii 25 opintopistettä kansainvälisyys- ja kieliopintoja. 🙂 
• tärkeää: opiskelija on pitkälti vastuussa omasta kansainvälistymisestään. Tärkeää on myös erikoistua, sillä maailmassa riittää kulttuureja ja kansanryhmiä. Painota opinnoissasi tiettyjä kieliä ja pyri vaihtoon niihin kielimaihin, kirjoita gradusi aihepiiriin liittyen, jne. 

Kirjoittanut: Juulia Hakunti (2012) 

Mitä etnologia on?

Etnologia on yksi ihmistieteiden (wikipedia antropologia) alahaara. Ihmistieteet jakaantuvat ihmisen biologiaa (luonnontiede) ja kulttuuria tutkiviin (humanismi) tieteenaloihin, joista etnologia kuuluu jälkimmäiseen. Etnologian lähitieteitä ovat mm. historia, filosofia ja sosiologia. Kulttuuria tutkivat traditiot ovat jakaantunut karkeasti kolmeen koulukuntaan: amerikkalaiseen kulttuuriantropologiaan, brittiläiseen sosiaaliantropologiaan ja mannermaisen Euroopan etnologiaan. (vrt. Wikipedia nykyfilosofia). Jaottelu on kuitenkin osittain vanhentunut, sillä vanhat teoriat ovat väistyneet ja nykykulttuurintutkimus nojaa yhteisiin teorioihin ja näkökulmiin. Mielekkäämpi jaottelutapa onkin ehkä se, mitä osa-aluetta, kuten uskontoa, taloutta tai poliitiikkaa, kulttuurista halutaan tutkia. 

Etnologia eli kansatiede (etnos = ’kansa’, logos=’järki, tiede’) on kansojen, kulttuurien ja etnisyyden tutkimista. Kulttuuria halutaan tutkia, koska se on ihmisen toiminnassa alati läsnä. Kulttuurin avulla jokainen yksilö ja yhteisö järjestää maailmaa ja tekee siitä käsitettävän. Kulttuuri on etnologin silmissä eräänlainen merkitysjärjestelmä ja toimintakehikko, jonka puitteissa ihmisen eläminen ja oleminen tapahtuu. Etnologiassa kulttuuria halutaan analysoida, purkaa se osiin ja pyrkiä sen osasia tarkastelemalla selittämään mitä kulttuuri itse asiassa on ja miten se vaikuttaa meihin. 

Kulttuurintukimuksen näkökulmasta etnologiassa erityispainotus on juuri etnisyyden tutkimisessa. Etnologia tutkii etnisyyttä modernissa merkityksessä, jossa etnisyydellä viitataan ihmisen alkuperään, historiaan ja kokemukseen kulttuurisesta identiteetistä. Etnisyyttä määrittävät mm. kieli, uskonto, maantieteellinen sijainti tai kulttuurinen perinne. Etnisyys syntyy ihmisen kokemuksesta johonkin ryhmään kuulumisesta. Samalla ihminen myös erottautuu muista ryhmistä. Juuri tätä ilmiötä etnologia tutkii: kuinka ihminen kokee kuuluvansa johonkin ryhmään ja kuinka ryhmä eroaa muista. Etnologia on siis vertailevaa kulttuurin tutkimusta. 

Kulttuuria tutkittaessa etnologi syventyy ennen kaikkea yksilön kokemukseen ja toimintaan yhteisössä. Yksilön kautta tutkija pääsee käsiksi konkreettisiin havaintoihin. Havainnoimalla etnologi pyrkii löytämään kulttuurista tiettyjä säännönmukaisuuksia, rakenteita, ajattelutapoja, merkityksiä ja arvoja, jotka selittävät ihmisen toimintaa ja kulttuurin ilmenemismuotoja. 

Etnologin keskeisin havaintoaineiston keräämismenetelmä on wikipedia etnografia, jossa tutkija osallistuu tutkittavan kohteen, yksilön tai yhteisön, arkeen ja kuvailee sekä omiaan että tutkittavan kokemuksia. Etnografian lisäksi etnologi hyödyntää mitä moninaisimpia tutkimusainestoja ja arkistolähteitä kuten esineitä, muistitietoa, kansanrunoutta, historiallisia dokumentteja jne. Siten tutkimuksessa otetaan huomioon historiallinen perspektiivi. 

Keräämästään aineistosta etnologi tekee analyysin ja muodostaa siitä tieteellisiä malleja, joilla kulttuurista toimintaa selitetään. Selitysmalleilla pyritään vastaamaan mm. siihen mitä vaikutusta kulttuurilla on ihmisen maailmankuvaan, ajatteluun, käyttäytymiseen ja toimintaan ja jopa geeneihin. Ihmisen biologiaa tutkivan tieteen tavoin se pyrkii selittämään ’ihmisluontoa’. Näin ollen etnologia tulee nähdä osana suurempaa antropologian kokonaisuutta. 

Etnologiassa klassisia tutkimuskohteita ovat olleet mm. perinteet, uskomukset, esineet, taide, myytit, sukulaisuusjärjestelmät, hierarkiat, sosiaaliset roolit, normit ja arvot, taloudellinen toiminta ja vaihto jne. Vanhan lisäksi nykytutkimus on kiinnostunut esim. siitä, kuinka kulttuurit kohtaavat, tai kuinka globalisaatio vaikuttaa kulttuureihimme? Samoin perinteisten alkuperäiskansojen ja kansankulttuurien tutkimuksesta ollaan siirrytty enemmän modernien yhteisöjen ja alakulttuurien tutkimiseen. Tutkimuskohteena on siis yhä enenevissä määrin muutos eikä tutkimusta rajaa enää aika tai paikka. 

Jyväskylässä etnologian oppiaine on ainutlaatuinen yhdistelmä suomalaista kansatiedettä, folkloristiikkaa ja kulttuuriantropologiaa. Sen voimavarana on vanhan ja uuden tutkimisen yhdistäminen. Jyväskylän etnologian oppiaine pyrkii laaja-alaisuuten ja monitieteellisyyteen, jossa kulttuurintutkimuksen kannalta kaikki tärkeät lähestymistavat otetaan huomioon. 

kirjoittanut: Arttu Pekkarinen 

Katso Historian ja etnologian laitoksen tekemä esittelyvideo oppiaineestamme: Etnologia – avain kulttuureihin .