Huutoyö

Etelä-Karjalassa ja Itä-Suomessa Yrjön yönä on huudettu Pyhää Yrjöä, jotta hän pitäisi kesällä koiransa kiinni. Koirilla tässä tarkoitetaan susia. Yrjöä tai Jyrkiä on pyydetty pitämään metsäsudet aisoissa, että karja saisi olla rauhassa kesällä.

Länsi-Suomessa Yrjönpäivänä seurattiin enemmän viljan kasvua ja syysrukiin talvehtimista. Kaiken takana molemmissa tapauksissa kyseessä on kuitenkin Pyhä Georgius eli Pyhä Yrjö.

”Pane Yrjö koiras kiinni, älä laske laitumelle”

Pyhä Yrjö eli Georgius oli roomalainen sotilas, jos kärsi marttyyrikuoleman 23. päivänä huhtikuuta vuonna 303. Yrjön maine alkoi kasvaa vasta 1100-luvulla. Erityisesti Georgiassa Georgij on susien jumala ja siellä susia nimitettiin Pyhän Yrjänän koiriksi. Suomessa karjan uloslaskupäivä on perinteisesti ollut Yrjönpäivä, siksi on luonnollista, että Pyhää Yrjänää on huudettu avuksi pitämään koiriaan kiinni. 

”Pyhä Jyrki syöttäjä, pane hukat kiinni, pane karhut kiinni rautaisilla rahkehilla, vaskisilla vantehilla, seipääseen selin, itsehensä elin”

Vaikka opiskelijat eivät enää karjaa pidäkään, pitää Nefa-Jyväskylä tärkeänä suojata paikalliset opin laitumet kuvitteellisilta susilta. Kylvöleipiä voidaan myös korvata muilla kaupoista löytyvillä viljatuotteilla.

Jos Yrjön päivänä on lämmintä, vuodesta tulee hyvä. Kylmä puolestaan vie joka kolmannen tähkän pellosta ja joka kolmannen halon riihen uunista. Yrjön yön kylmät jatkuvat yhtä ankarina niin kauan kuin riekon kokoinenkin lumipilkka on maassa. ”Yrjö auran pellolle kantaa, Markus käelle kielen antaa.” (Kustaa Vilkuna, Vuotuinen ajantieto 1981)

 

%d bloggaajaa tykkää tästä: